Burakulaiset
Wikipedia
Burakulaiset ovat Japanin suurin vähemmistöryhmä. He olivat aiemmin Japanin alhaisin yhteiskuntaluokka[1], eli kyseessä ei ole etninen vaan yhteiskunnallisista syistä eristetty vähemmistö. Virallisesti burakulaiset saivat tasa-arvoisen aseman muuhun väestöön nähden vuonna 1871. Käytännössä tasa-arvo ei kuitenkaan ole toteutunut.
Sisällysluettelo |
Nimitys
Burakulaisten japaninkielinen nimitys burakumin on lyhennys sanoista tokushu burakumin, erityiskylien kansa. Buraku tarkoittaa kylää ja -min kansaa. Aikaisemmin burakulaisista käytettiin nimitystä eta (穢多), suomeksi "täynnä likaa", mutta sen käytöstä luovuttiin.[2] Japanin hallitus käyttää burakulaisista myös nimitystä dōwa.[3]
Historia
Burakulaiset erotettiin muista japanilaisista Edo-kaudella, jolloin Japanissa otettiin käyttöön neljän pääluokan järjestelmä. Pääluokkien alapuolelle jäivät buddhalaisen ja šintolaisen näkemyksen mukaan likaisina pidettyjen ammattien harjoittajat. Näitä olivat muun muassa teurastajat, nahkurit ja haudankaivajat.[1] Etoilla ei katsottu olevan ihmisarvoa, ja heidät määrättiin asumaan hylkiöinä omilla alueillaan (buraku), eristykseen muista japanilaisista. Tähän aikaan etat eivät olleet verovelvollisia, sillä verotus perustui riisisatoon, jota etoilla ei ollut[1]. Burakulaiset vapautettiin luokkajaon asettamasta hylkiön asemasta Japanin hallituksen vuonna 1871 julkaiseman emansipaatioediktin (Eta kaihō rei) myötä. Samalla burakulaisille asetettiin samat velvollisuudet kuin muillakin kansalaisilla, ja he ovat siitä lähtien olleet verovelvollisia valtiolle.[3] Asemansa parantamiseksi burakulaiset ovat perustaneet useita järjestöjä, jotka ajavat heidän oikeuksiensa ja elinolojensa parantamista.[4]
Nykytilanne
Vaikka burakulaiset ovat 1871 jälkeen saaneet vapaasti muuttaa asumaan minne tahansa Japaniin[1], valtaosa heistä asuu edelleen omilla alueillaan. Näitä alueita on Kyūshūn saarella, Osakan, Kōben, Naran ja Kioton seuduilla sekä Kantōn tasangolla. Muut japanilaiset pyrkivät usein välttelemään burakualueita.[2] Japanin hallituksen vuonna 1993 toteuttaman tutkimuksen mukaan Japanissa oli 4 442 burakulaisaluetta, joista käytetään nimeä dōwa chiku (同和地区). Näillä alueilla asui yhteensä noin 1,2 miljoonaa burakulaista. Burakulaisten etuja ajava Buraku kaihō dōmei ilmoittaa lukujen olevan huomattavasti suuremmat, jopa 6 000 dōwaa ja 3 miljoonaa burakulaista.[4]
Burakulaisia syrjitään edelleen muun muassa työhönotossa, koulussa sekä sosiaalisessa elämässä. Burakulaisten ja valtaväestön väliset avioliitot eivät ole yleisiä. Japanissa järjestetyn kyselyn mukaan noin 47 prosenttia japanilaisista hyväksyisi lastensa ja burakulaisten väliset suhteet. Hallituksen toimien ansiosta burakulaisten asema työnsaannissa on parantunut. Aikaisemmin japanilaiset työnantajat saattoivat hakea tietoja työnhakijoista Japanin Koseki-rekisteristä. joista he myös saivat selville, ketkä hakijoista olivat burakulaisia. Japanin hallitus pyrki parantamaan burakulaisten mahdollisuuksia työnsaannissa, ja 1970 japanilaisten syntymäpaikkatiedot poistettiin Koseki- eli perherekisteristä. Rekisterin saatavuutta ja sisältöä supistettiin edelleen 1976 asti. Vuosina 1976–1980 kuitenkin yhdeksän Koseki-rekisterin perhetietoluetteloa myytiin Japanissa japanilaisille työnantajille. Näiden listojen perusteella yritykset saattoivat sulkea burakulaissyntyiset henkilöt pois työnhakijoista. Nykyisin rekisterin perhetietoihin pääsevät käsiksi ainoastaan tietyt viranomaiset.[3]
Google julkaisi internetissä vanhoja karttoja, joista ilmeni vanhoja burakulaisalueita. Asiasta nousseen kohun vuoksi Google poisti viittauksen burakulaiskyliin, mitä burakulaisten järjestö AP paheksui, koska katsottiin, että sillä siivottiin burakulaisten historiaa maton alle. Järjestön mukaan karttojen julkaiseminen oli kuitenkin paheksuttavaa, koska palvelua voitiin käyttää syrjinnän välineenä.[1]
Menestynyt japanilainen poliitikko Hiromu Nonaka on taustaltaan burakulainen. Hän toimi aiemmin hallituksessa kakkosmiehenä, ja hänestä ennakoitiin pääministeriä. Hän itse ei salannut taustaansa. Syyskuusta 2008 pääministerinä olleen Taso Ason kerrotaan lausuneen suljetussa tilaisuudessa "Aiommeko todella antaa noiden ihmisten käsiin Japanin johtajuuden?"[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Eveliina Saarinen: Google sohaisi karttapalvelullaan Japanin kipeään historiaan. Helsingin Sanomat, 23.5.2009, s. B3.
- ↑ 2,0 2,1 Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri, s. 549–550. Otava, 1994. ISBN 951-1-12746-2.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 The Buraku People of Japan International Humanist and Ethical Union. (englanniksi)
- ↑ 4,0 4,1 What is Buraku Discrimination? Buraku Liberation and Human Rights Research Institute. Viitattu 14. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Buraku kaihō dōmei -päämaja (japaniksi)
- Living Together, Minority People and Disadvantaged Groups in Japan Center for US-Japan Comparative Social Studies (englanniksi)
- Solving Anti-Burakujūmin Prejudice in the 21st Century Electronic journal of contemporary japanese studies: Alastair McLauchlan (englanniksi)
.