Anemia
Wikipedia
Anemia (kreik. Ἀναιμία, verettömyys) on tila, jossa yksilön veren hapenkuljetuskapasiteetti keuhkoista kudoksiin on vähentynyt. Syynä voi olla punasolujen tai hemoglobiinin vähyys tai niiden rakenteen poikkeavuus.
Naisilla on yleensa alhaisempi hemoglobiini kuin miehillä. Normaalina pidetään naisilla 117–175 g/l ja miehillä 134–195 g/l. Hemoglobiiniarvo laskee verenluovutuskerrasta noin 10 g/l. Jos hemoglobiiniarvo olisi alhaisempi ennen luovutusta, verenluovutus voisi anemisoida luovuttajan tilapäisesti.
Anemian harvinaisempia nimityksiä ovat vähäverisyys tai verenvähyys. Raudanpuuteanemia on yleisimpiä puutostiloja. Maailmanlaajuisesti siitä kärsii maailman väestöstä noin kolmasosa, länsimaiden västöstäkin joka kymmenes. Suomessa yleisin syy anemiaan on runsaasta kuukautisvuodosta johtuva raudan menetys. Myös imeytymishäiriöt, useimmiten keliakia, saattavat aiheuttaa anemiaa. Suolahapon vähentynyt eritys mahalaukussa altistaa anemialle.
Eniten anemiasta kärsivät hedelmällisessä iässä olevat naiset, sylilapset ja vanhukset. Myös raskaus ja pitkään jatkunut ilmetys sekä kestävyyslajien harrastaminen altistavat anemialle.[1]
Sisällysluettelo |
Anemiatyypit
- Mikrosyyttiset anemiat, joissa punasolujen tilavuus on pienentynyt:
- Raudanpuuteanemia
- Hemoglobinopatiat, joista yleisimpänä sirppisoluanemia
- Sideroblastinen anemia
- Normosyyttiset anemiat, joissa punasolujen tilavuus on normaali:
- Vuotoanemia
- Pitkäaikaiseen sairauteen liittyvä anemia
- Hemolyyttinen anemia
- Aplastinen anemia
- Makrosyyttiset anemiat, joissa punasolujen tilavuus on suurentunut:
- Megaloblastinen anemia, joka johtuu B12-vitamiinin puutteesta
- Pernisiöösi anemia, jossa B12-vitamiinin puute johtuu autoimmuunisairauden aiheuttamasta imeytymishäiriöstä
Oireet
Raudanpuutteen tavallisimpia oireita ovat väsymys, heikotus, huimaus, kalpeus, ihon tai silmävalkuaisten keltaisuus, heikentynyt yleiskunto, hajamielisyys ja keskittymiskyvyn puute, päänsärky, hermostuneisuus, ruokahaluttomuus, hengästyminen ja hengenahdistus, sydänkipu, ihon ja huulten kuivuminen, kynsien halkeilu, hiusten haurastuminen ja hiustenlähtö, nopeutunut pulssi.
Useimmiten anemia kehittyy pikkuhiljaa, oireiden ollessa lähinnä epämääräistä väsymystä ja voimattomuutta. Hemoglobiinin edelleen laskiessa tulee vakavampia lisäoireita kuten sydämen tykytykset, ja rintakivut. Lieväkin anemia saattaa johtaa vanhuksilla yleiskunnon vaaralliseen romahtamiseen.
Hoito
Ruokavaliossa on oltava tarvittavat vitamiinit ja rautaa, jotta elimistö voisi ylläpitää riittävää hemoglobiiniarvoa. Kuparin, sinkin tai A-vitamiinin puutos voi aiheuttaa anemiaa. Maksa on paras raudan lähde. Jos ruokavalio on kunnossa, on anemian taustalla runsas kuukautisvuoto, raudan imeytymishäiriö tai jokin sairaus. Siispä onkin selvitettävä mahdollinen taustasairaus, joka sitten hoidetaan mahdollisuuksien mukaan.
Anemiaa hoidetaan rautavalmisteilla, joita saa ostaa mm. apteekista myös ilman reseptiä. Rautalisää on nautittava vähintään neljä viikkoa, ennen kuin tulokset alkavat näkyä.
Kuparikierukka lisää usein vuotojen runsautta.
Vaikean munuaissairauden aiheuttamaa anemiaa voidaan hoitaa erytropoietiini-hormonilla. B12-vitamiinin tai foolihapon puutokset hoidetaan vitamiinihoidoilla. Kun raudanpuutteen syy on korjattu, täydennetään rautavarastot rautalääkityksellä, usein puolikin vuotta kestävällä kuurilla. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä, joten on suositeltavaa syödä myös C-vitamiinia rautakuurin rinnalla.
Verensiirto auttaa vain tilapäisesti eikä vaikuta anemian perussyyhyn, ja sitä voidaan siksi pitää lähinnä ensiapukeinona. Verensiirtoa käytetäänkin hoitona lähinnä verenvuotojen aiheuttamiin anemioihin.
Lähteet
Aiheesta muualla
.